Kisakauden kujeet
Kisoja ja kepeämpää elämää. Sitä se on heinä-elokuu ollut sen jälkeen kun sai Kuopion kisat alta pois. Oli kyllä tänäkin vuonna sellainen fiilis, etteivät ne työtunnit hukkaan menneet: upean iloisia kilpailijoita, iso ja innokas talkooryhmä varmistamassa että Kuopion kisa on maastojen lisäksi muutoinkin laadultaan huippuluokkaa sekä uusi kuopiolainen ”swimrun-sukupolvi” joka kesäkuun kursseilla kasvoi mukaan tämän huikean lajin pariin! Eikä pidä unohtaa Juha Kolehmaisen panosta taltiointipuolella! Useita kameroita, droneja ja tunneittain materiaalia tunnelmista, menosta, meiningistä ja maisemista (katso kisavideo täältä). Näiden pohjalta on hyvä jatkaa taas ensi vuonna.
Kuopiossa ystävät myös ilossa tunnetaan. Kuva: Juha Kolehmainen
Kuopion jälkeisen viikon vietimme vanhempien mukana
Saimaalla veneillen. Pihlaja- ja Puruvesi näyttivät parhaita puoliaan
lämpötilan huidellessa yli kolmenkymmenen. Jopa vesi oli paikoin yli 27
asteista! Tuskin ikinä aiemmin on tullut uitua noin runsaasti pitkin aamua,
päivää ja iltaa. Puruvedellä kävimme Teron kanssa kiertämässä pääosan
kesäkuisesta swimrun-reitistä. Oli kyllä niin upea uida saaresta toiseen, kun
pohjan pystyi näkemään miltei koko reitin matkalta. Myös kulku-urat saarissa
olivat polkeutuneet varsin mielekkäiksi juosta. Harmillisesti en Jukolan (ja
tänä vuonna Utön) takia ole tuohon kisaan aiemmin päässyt, mutta toivon kyllä
siellä joskus vielä kilpailevani. En kumminkaan tuplalla. Yksi kierros riittää
minun uintitaustalle.
Puruveden kirkkaus lumoaa
Veneily-viikon päätteeksi oli yksi kesän pääkisoista,
Mäntyharju Swimrun. Muutaman viikon varoitusajalla sain varaparikseni
Kuopiolaisen Tuukka Miettisen, jonka kanssa ehdimme käydä myös yhden lenkin
lajiin tutustumiseksi. Fyysisellä puolella tutustumista ei tarvittu, sillä triathlon-tulokset puhuivat puolesta. Olimmekin erittäin tasavahva
pari molemmissa osalajeissa, myös poluilla. Maasto Mäntyharjulla ei ollut aivan
omintani, sillä metsätiepätkiä oli runsaasti. Kisa oli kuitenkin varsin hyvin
järjestetty ja toki oli mahtavaa kisata niin epätodellisen lämpimissä
olosuhteissa (ilma 26, vesi 28).
Ensimmäiseen uintiin lähtö Mäntyharjulla (Kuva: SRM)
Kuopiossa ystävät myös ilossa tunnetaan. Kuva: Juha Kolehmainen |
Puruveden kirkkaus lumoaa
Ensimmäiseen uintiin lähtö Mäntyharjulla (Kuva: SRM)
Seuraava lomaviikko minun oli alun perin tarkoitus viettää
Lapissa Maisan kanssa vaellellen. Kolea sääennuste sai kuitenkin
karaistumattomat kroppamme vaihtamaan lennosta suunnitelmaa. Sää kylmeni kerta
heitolla koko Manner-Suomessa, mutta Ahvenanmaalle ennustettiin vielä yli 20
asteen lämpötiloja. Pohjois-Lapin tavoin Turun saaristo ja Åålanti olivat
minulle tutkimattomia paikkoja, joten käärin hihat ja aloin suunnitella
pyöräretkeä kaikkine herkkuineen (=rääkkeineen). Googlettamalla löytyikin suht
helposti ajettavaa ja nähtävää kokonaiseksi viikoksi. Reissusta voisi sepittää
sivuittain, mutta tyydyn kirjaamaan kohteet ja tähtihetket!
Reittimme oli seuraava:
Raisio-Teersalo-Kustavi-Brändö-Kumlinge-Vårdö-Geta-Eckerö-Mariehamn-Turku.
Käytännössä siis pohjoinen saaristolinja (3 päivää) sekä Ahvenanmaa
vastapäivään ympäri (4 päivää). Eckerössä pyhitimme yhden päivän 16 kilometrin
swimrun-lenkkiin, mikä oli kyllä tehtävä kun märkäpuvut ja pullikset veivät
kolmanneksen koko kantamustilasta. Oli se kuitenkin myös hieno lenkki, joskin
samalla yksi kesän kuumimmista ja kylmimmistä treeneistä. Ilma 26 ja vesi 12-16
astetta. Juoksuosuuksilla keräsin lämpöä kroppaan, jotta tarkenin lillua pitkiä
uinteja ilman lättäreitä. Siitä huolimatta olin aivan jäässä pisimmän (800m)
avomeriuinnin päätteeksi, kunnes taas juoksussa lämpenin. Maisallakin oli hyvä
syy sinnitellä hengissä teltalle, kun juuri aamulla oli saanut tiedon pääsystä
ensimmäiseltä varasijalta Kuopion lääkikseen.
Alla kuvia retkestä kronologisesti:
Lähtövalmiina Raisiossa
Toinen retkipäivä Brändön kalliomaisemissa
Kolmas päivä Kumlingessa: kirkko, kauppa, apteekki, posti ja tämä kuvassa näkyvä muistomerkki Suomen sodan ajalta.
Illalla vielä Venäjän vallan ajan Bomarsundin linnanrauniot sekä vartiotorni (alemmassa kuvassa)
4. päivän aluksi keskiaikainen Kastelholman linnoitus
Iltapäivällä vaeltamassa Orrdals klintin luolilla...
...sekä huipulla, mikä on muuten Ahvenanmaan korkein kohta. Upeat näkymät! Illalla vielä suunnistustreeni. Pyöräilyineen pitkä päivä.
Viides päivä rennommin Getasta Eckeröön, missä Pizza Buffet Käringsundin rantalomakohteessa!
6. päivänä kunnon Swimrunin päätteeksi telttailemaan Degerbergin kalliotasanteelle. Perus leiriluukki.
Seitsemäntenä päivänä Maarianhaminan kautta Järsön kallioille uimaan ja lampaita moikkaamaan.
8. päivänä kylpylän kautta lautalle ja takaisin "Suomeen". Reissu täynnä fysiikkaa, historiaa, maantiedettä ja ainutlaatuisia näkymiä!
Lähtövalmiina Raisiossa
Toinen retkipäivä Brändön kalliomaisemissa
Kolmas päivä Kumlingessa: kirkko, kauppa, apteekki, posti ja tämä kuvassa näkyvä muistomerkki Suomen sodan ajalta.
Illalla vielä Venäjän vallan ajan Bomarsundin linnanrauniot sekä vartiotorni (alemmassa kuvassa)
4. päivän aluksi keskiaikainen Kastelholman linnoitus
Iltapäivällä vaeltamassa Orrdals klintin luolilla...
...sekä huipulla, mikä on muuten Ahvenanmaan korkein kohta. Upeat näkymät! Illalla vielä suunnistustreeni. Pyöräilyineen pitkä päivä.
Viides päivä rennommin Getasta Eckeröön, missä Pizza Buffet Käringsundin rantalomakohteessa!
6. päivänä kunnon Swimrunin päätteeksi telttailemaan Degerbergin kalliotasanteelle. Perus leiriluukki.
Seitsemäntenä päivänä Maarianhaminan kautta Järsön kallioille uimaan ja lampaita moikkaamaan.
8. päivänä kylpylän kautta lautalle ja takaisin "Suomeen". Reissu täynnä fysiikkaa, historiaa, maantiedettä ja ainutlaatuisia näkymiä!
Pyöräreissun perään oli ohjelmassa arkisempaa: työkeikkaa ja perusreeniä. Suurin osa kisakauden reeneistä on ollut kevyitä pk-lenkkejä ja oikeastaan lepopäiviäkin on kertynyt enemmän kuin juuri koskaan aiemmin. Pitkät kisat ovat vaatineet palautumisaikaa, ja minulle on aina ollut sopivinta pitää 2-3 kevyttä päivää juuri ennen seuravaa kisaa. Tulostakin se on tuottanut toivotusti. Viimeisimmät kilpailut ovat sujuneet vahvasti alusta loppuun. Lake to Lake -kisan kävin Sami Naatulan kanssa välipalana ennen Strömforsin pidempää taivalta. Järvestä järveen on reittinä upea, joskin sen toivoisi olevan vielä pidempi! 13 kilometriä menee hujauksessa, kun osuuksia on paljon ja maasto vaihtelevaa.
Lake to Lake -loppusuora edessä
Lake to Lake -loppusuora edessä
Strömforsin kisa on tätä kirjoittaessa tuoreena mielessä.
Tuttu paikka, mutta täysin uusi reitti ja tänä vuonna parin, Tuukan, kanssa. Tutkailin
kisakarttaa hyvin etukäteen ja piirsin GPX-reitin kelloon. Kisassa oli tänä
vuonna paljon lyhkäisempiä uinteja, toisaalta pisin uinti (2,3km) haastoi aivan
uudella tavalla. Alkupuoliskon vedimme kissa-hiiri-leikkiä S. Naatulan kanssa,
joka sinnitteli yllättävän sitkeästi kannoillamme. Sami näytti tulevan kutakuinkin
yhtä kovaa mentaalinarussa kuin viikko takaperin oikeassa köydessä. Kisatilanne
oli nyt herkullisempi. Imelimmän suodippauksen kohdalla kevytrakenteinen soolomies pääsi jopa
hetkeksi edellemme, mutta vahvemmalla juoksutahdilla saimme pidettyä
kärkipaikan maaliin saakka.
Kuningaslohi? |
Jälleen Linon kanssa palkinnoilla! Hälle kuuluu kyllä iso kiitos siitä, ettei puku hierrä. Strömfors-kuvat: Sebastian Dannberg |
Reittinä tämänvuotinen oli kutakuinkin viime vuoden tasoa. Vaihtelevuutta oli nyt enemmän, mutta toki Escape from Svartholma on sarjassaan ainutlaatuisen hieno kokemus! Järjestelyihin jäi hiukan toivomisen varaa. Tiedotus oli niukkaa ja reittiä oli muutettu karttaan verrattuna useista kohti, mikä paikoin haastoi kun reittimerkkejä oli käytetty säästeliäästi. On kuitenkin myös positiivista sanottavaa. Topin ja tiimin asenne ja iloisuus välittyy varmasti kaikille kilpailijoille ja Strömfors maastoineen tarjoaa upeat puitteet lajille! Toivottavasti he saavat ensi vuosiksi muutamia apukäsiä lisää, jolloin varmasti tapahtuman kehityskin olisi taattu. Päitä nimittäin on.