Unelmia ja toimistohommia

Päivitystä urheilurintamalle. Vuoden vaihteen reenit ovat olleet ylläpitävää: juoksua ulkona ja matolla, uinnin tukena tasatyöntöä ja hiihtoa muutoinkin. Tulipa muutama viikko sitten suunnistettuakin täysin sulalla maalla Kuopiossa. Muutoin vietän kuluvan talven kotona Sotkamossa aidosta talvesta nauttien, työharjoittelun puitteissa. 

Talvi Kuopio

Eilen torstaina sain ensimmäiset askelmerkit tulevalle Swimrun kaudelle, kun ÖtillÖ-Ranking-pointsit toivat minulle ja Saaralle paikan syksyn 2020 MM-kilpailuun. Tuuletus. Kilpailuun valittiin myös liuta muita Suomi-puvussa kilpailevia, onnitteluni heille! Vuosi vuodelta paikka syksyn ÖtillÖ:hön käy arvokkaammaksi lajin suosion kasvaessa erityisesti Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä USA:ssa. Nykyisellään systeemi mahdollistaa hyvin valinnan yksittäisten / muutamien kilpailujen menestyksen perusteella. Oletan näin olevan jatkossakin. Mikäli ÖtillÖ-valinnat perustuisivat vain "karsintakiertueiluun" olisi enemmän kyse harrastamisesta kuin kilpailemisesta, mikä ei sovi MM-titteliä kantavaan tapahtumaan. 

Tulikin sitten juhlistettua tätä tuoretta uutista oikein sydämen pohjasta. Päivät kun kuluivat töissä, oli valoisa lenkki ajoitettava täysikuuta lähimmälle kirkkaalle illalle. Tuuli oli kohtalainen joten suuntasin lenkkini järvilatujen sijaan Vuokatin vaaralle. Lamppu otsalla jäi lopulta täysin merkityksettömäksi, kun kuu valaisi väistyvien pilvien takaa niin kirkkaasti, että Atomicien kärjetkin kiilsivät punaisina avoimilla latupätkillä. Erityisesti hakkuualueiden valkeudessa näkyvyys oli jopa kuin päivisin. Puiden välistäkin kuu paistoi niin, ettei pimeänäön säilyttääkseen kannattanut metsäisiin laskuihin sytyttää lamppua. 

Talvi Sotkamo

Sitä mukaa kun viimeiset pilvet haihtuivat tiehensä alkoi taivaalle kaartua epäilyttävän tutunoloista kuviota. Vihertävä usva säteili pohjoisen taivaan halki tuoreelta uraanikaivokselta laskettelurinteiden tykistöpilveen. Korkeimmalle kohdalle päästyäni varmistin IL:n paikallisesta magnetometristä että kyse oli juurikin revontulista. Hetkittäin vihreän verhon alla käväisi myös violettia väriä, mutta loppumatkasta taivas alkoi taas peittyä pilviharsoon. Vaan olipahan ajoitus! Kyllä oli niin ihanaa: Nauttia talvesta talvena, valosta valona, liikkeestä lämpönä ja voimana. Edeltävän viikon olin ollut flunssan kourissa, joten nälkää oli.

Nyt onkin seuraava steppi pohjustaa vielä juoksukuntoa ensi kuun alussa häämöttävää Espanjan suunnistusleiriä varten. Hiihtoa toki tulee olemaan myös. Harvoin se pahaa tekee kun valitsee vauhdin reenirunkoon sopivaksi. Nyt kun tulevan kauden päätavoite on lyöty kalenteriin, on aika alkaa suunnitella muita kisoja. Ainakin elokuun Strömfors-swimruniin meillä on ilmo siirrettynä viime vuodelta. Muut suunnitelmat selviävät tuonnempana. Ainakaan lähiaikoina ei ole kilpailuja tiedossa. Nyt vasta rakennetaan pohjaa tulevalle kesälle.