PSR Etkot 

Lupasin kirjoittaa tänne myös uintiharjoittelustani, joten alkuun uintijohdatus tähän päivään. Olen tuskin ainoa, joka jätti jäähyväiset kevään hallikaudelle maanantaina 16.3. Kesäksi oli siis päästävä kuntoon muin keinoin. Kainuun hiihtokevät oli tänä vuonna yksi parhaista, mikä mahdollisti uintilihasten treenauksen pitkälle toukokuuhun. Tasurin ja kuokan lykkiminen on minulla aina ollut osa uintiharjoittelua, mutta jälleen kesäkuussa sai huomata, ettei se kaikkea korvaa. 

Ensimmäiset lyhyet swimrun-uinnit sujuivat ongelmitta etenkin kun meni ilman lättäreitä. Ajattelin, että mikäs tässä, toimii samoin kuin juoksussa: herkkyys esiin lyhyellä tehojaksolla ennen Pikonlinnaa. No, juoksussa kestävyyspohjani riittävät moiseen, mutta uinnissa sai nopeasti maistaa katkeraa kalkkia. Ensimmäinen Saaran kanssa perusväännöllä vedetty swimrun 9.6. oli kaikkea muuta kuin kulkua. Emme edes uineet kovasti, mutta 1,5 kilometrin (siis 7x200m) jälkeen oli jo kädet kuin pitkän kisan loppu-uinneissa. Se siitä suunnitelmasta.

Pikonlinnaan oli aikaa 2,5 viikkoa, joten vielä oli mahdollisuus uida määrää. Oli pakko saada 2 kilometriä tuntumaan ensin helpolta perusvauhdissa ennen kuin voisi kuvitella kilpailevansa sitä matkaa. Lähdin maltilla pidentämään uintilenkkejä ja sään suosiessa oli helppo houkutella itsensä järveen vaikka päivittäin. Viime viikon kruunasi 7km pitkä lenkki kirkkaan Melkutin-järven ympäri. Oli hienoa uida kerrankin matalassa rantavedessä, kun kaikki oksat ja kivet näki monien metrien päästä. Maisema vaihtui niin veden päällä kuin alla. Näin myös paljon kaloja, haukiakin 8 kappaletta! Niitä en muistaakseni ole ikinä aiemmin nähnyt vielä uintivauhdissa. Tällä viikolla kisavarusteissa uitu viimeistely 4 x 310m osoittaa, että 4km/h vauhtiin on Kangasalla rahkeet. Ei mikään loistelias, mutta tähän saumaan ihan hyvä fiilis etenkin uituna ilman pukua. Lauantain uinteihin on siis nyt budjetoituna yhteensä puoli tuntia.

Iso-Melkutin

Yleisesti ottaen nostan kesäkuun harjoittelusta esiin kolme asiaa: systemaattinen uintiharjoittelu, hyvin ajoitetut juoksutehot sekä swimrun-harjoituskilpailu Nuuksiossa. Tyypillisen nollan sijaan olen nyt kuukauden ajan juossut Anak-MK-tehoja noin 2 kertaa viikossa ja malttanut pitää yksittäisten treenien keston riittävän lyhyenä. Vastapainoksi PK-harjoittelu on ollut astetta normalia rauhallisempaa. Näin olen jaksanut tehdä lähes kaikki treenit palautuneena eikä jalkavammoja ole tullut lainkaan. Tänään tehty 3x2km viimeistely osoittaa, että vanha kisakunto on ainakin osittain kaivettu takaisin esiin koneen pohjalta.

Valmiina valloittamaan Vaakkoi (Kuva: Thomas Schreven)

Kesäkuun lajiharjoittelu on ollut vuoroin omaan tahtiin tai Saaran kanssa lenkkeilyä, vuoroin matalatehoista höntsää kurssilaisten mukana. Varsinaiset swimrun-tehot ovat jääneet vähiin heiveröisen uintipohjan vuoksi, mutta toissa viikonloppuna sain oivan mahdollisuuden testata kisavauhtia SRF-viikkokisassa Nuuksion Vaakkoissa. 0,7 kertainen matka oli juuri sopiva esikisa Pikonlinnaa varten. Osallistuminen vaati hiukan joustavuutta viikonlopun aikatauluun, mutta oli täysin sen arvoista! Lämpimään päivään aamuswimrun sopi mainiosti ja maalissa oli kiva nähdä tuttuja lajikavereita valmiina matkaan. Kiitos Thomas ja Jasmina arvokkaasta työstä!

Nopein tyyli rantavedessä on tuoda jalkaterä sivulta eteen (Kuva: Thomas Schreven)

Huomenna on Kuopio Swimrun -kurssin päätöskerta ja sääkartta ennustaa meille 30 asteen lämpöjä vielä alkuillan tunneillekin, huh huh! Perjantaina suuntaan nokan kohti Pirkanmaata ja käyn tsekkaamassa Santasaaren polut. Sen jälkeen voi arvioida, onko sub 1.20 to do or not to do. Sain muuten serkku-tytönkin houkuteltua Kangasalle ja vanhemmat menevät viikonlopuksi Puruvedelle. Kuopio Swimrun todellakin haluaa viedä lajia eteenpäin esimerkin voimalla!